Yhdistyksen säännöt

Nimi ja tarkoitus

1 § Nimi, kotipaikka ja kielet

Yhdistyksen nimi on Suomen Kasvinviljelijät ry. Yhdistyksen kotipaikka on Paimio.

Yhdistyksen toimialue on koko Suomi. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä yhdistys. Yhdistys on suomenkielinen. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakieli on suomi.

2 § Tarkoitus

Yhdistys on suomalaisten kasvinviljelijöiden muodostama yrittäjä- ja edunvalvontajärjestö.

Yhdistyksen tarkoituksena on asiantuntijana ja vaikuttajana parantaa mm. puitavien kasvien viljelijöiden kannattavan toiminnan edellytyksiä.

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1) edistää jäsentensä maataloustuotannon markkina-asemaa, kannattavuutta ja toimintaedellytyksiä;

2) osallistuu maataloustoimintaa koskevan lainsäädännön ja toimenpiteiden valmisteluun sekä tekee niitä koskevia aloitteita ja esityksiä ja antaa lausuntoja;

3) harjoittaa tiedotus-, julkaisu-, neuvonta-, koulutus- ja tutkimustoimintaa;

4) toimii muutenkin jäsenistönsä yhteisten etujen valvomiseksi ja edistämiseksi mm. tuottajaorganisaatioiden kanssa;

5) voi harjoittaa sijoitustoimintaa.

Jäsenet ja päätösvalta

4 § Jäsenet

Yhdistykseen voivat varsinaisina jäseninä kuulua luonnolliset henkilöt sekä oikeushenkilöt, jotka harjoittavat ammattimaista kasvintuotantoa ja hyväksyvät yhdistyksen toiminnan tarkoituksen.

Yhdistyksen kannatusjäseniksi voidaan ottaa oikeuskelpoisia yrityksiä, yhdistyksiä ja muita yhteisöjä sekä henkilöitä, jotka eivät täytä varsinaisilta jäseniltä vaadittavia edellytyksiä.

Yhdistyksen opiskelijajäseniksi voidaan ottaa opintojaan suorittavia henkilöitä, jotka eivät täytä varsinaisilta jäseniltä vaadittavia edellytyksiä.

Vuosikokous voi kutsua hallituksen ehdotuksesta kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi erittäin ansioituneesti toimivia henkilöitä.

Jäseniksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus.

5 § Eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan vuosikokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.

Kesken kalenterivuoden eroava jäsen on velvollinen suorittamaan kyseisen vuoden jäsenmaksun täysimääräisenä.

Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyslaissa säädetyllä perusteella. Yhdistyksen hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta edelliseltä vuodelta.

6 § Jäsenmaksut

Yhdistyksen vuosikokous päättää yhdistyksen jäsenmaksusta ja se voi päättää mahdollisen lisäjäsenmaksun perimisestä varsinaisilta jäseniltä.

Kannatusjäsenet ja opiskelijajäsenet maksavat vuosittain yhdistyksen vuosikokouksen vahvistaman jäsenmaksun. Kannatusmaksu voi olla erisuuruinen luonnollisilla henkilöillä ja yhteisöillä.

Kalenterivuodelta, jolloin yhdistys perustetaan, jäsenmaksuista päätetään yhdistyksen perustavassa kokouksessa.

7 § Päätösvalta

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää vuosikokous.

Hallituksella on vuosikokousten välisenä aikana päätösvalta kaikissa yhdistyksen asioissa paitsi yhdistyksen sääntöjen muutosta, yhdistyksen purkamista sekä muissa asioissa, jotka näiden sääntöjen mukaan on määrätty vuosikokoukselle.

Toimeenpanovalta on yhdistyksen hallituksella.

Vuosikokous

8 § Vuosikokouksen ajankohta

Varsinainen vuosikokous on pidettävä vuosittain huhtikuun loppuun mennessä.

9 § Vuosikokouksen koollekutsuminen

Vuosikokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää yhdistyksen hallitus.

Kutsu vuosikokoukseen ja ylimääräiseen vuosikokoukseen on lähetettävä postitse tai sähköpostitse jäsenille seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta ja siitä voidaan lisäksi ilmoittaa muulla hallituksen määräämällä tavalla. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

10 § Vuosikokouksen osallistujat ja äänivalta

Kullakin varsinaisella jäsenellä on äänioikeus vuosikokouksessa. Jäsenmaksunsa maksamisen laiminlyöneellä ei ole äänioikeutta vuosikokouksessa, mikäli jäsenmaksu on ollut erääntynyt yli kaksi (2) kuukautta.

Puhe- ja läsnäolo-oikeus

Kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenellä, kannatusjäsenellä tai sen edustajalla sekä opiskelijajäsenellä on vuosikokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

11 § Päätöksenteko vuosikokouksessa

Päätökset tehdään asiakysymyksissä ehdottomalla ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.

Kokouksen puheenjohtaja valitaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Mikäli ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa tarvittavaa ääntenenemmistöä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.

Muissa kuin puheenjohtajan vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat.

Äänten mennessä tasan vaalituloksen ratkaisee arpa.

Äänestys on avoin paitsi vaaleissa, jos joku äänioikeutettu edustaja pyytää suljettua lippuäänestystä.

12 § Aloiteoikeus vuosikokoukselle

Oikeus aloitteiden tekemiseen vuosikokoukselle on yhdistyksen varsinaisilla jäsenillä.

Aloitteet on jätettävä hallitukselle vähintään kolmekymmentäviisi (35) vuorokautta ennen vuosikokousta.

13 § Vuosikokouksessa käsiteltävät asiat

Varsinaisessa vuosikokouksessa

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, käsitellään hallituksen selonteko yhdistyksen toiminnasta ja taloudenhoidosta edelliseltä kalenterivuodelta ja toiminnan- tai tilintarkastajan lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. käsitellään aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot

8. vahvistetaan toiminnan suuntaviivat, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet sekä mahdollisesti maksettavat palkkiot.

9. päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä.

10. valitaan hallituksen puheenjohtaja vuosittain ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle

11. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa/ tilintarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajaa/tilintarkastajaa sekä päätetään heille maksettavista palkkioista.

12. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Vuosikokouksessa valittavien yhdistyksen hallituksen jäsenten toimikausi alkaa heti ja kestää toimikauden loppuun asti.

Hallitus

14 § Hallituksen jäsenet

Hallitukseen kuuluu vuosikokouksessa valitut hallituksen jäsenet. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään kaksitoista (12) jäsentä puheenjohtajisto mukaan lukien.

Puheenjohtajan toimikausi on yksi vuosi ja hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta siten, että kolmannes hallituksen jäsenistä on erovuorossa kunakin vuonna. Ensimmäisen hallituksen erovuoroiset päätetään arpomalla. Hallituksen toimikausi onvuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

15 § Hallituksen kokoukset

Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja. Hallitus on kutsuttava koolle, milloin vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokous voidaan pitää myös tietoliikenneyhteyttä käyttäen.

16 § Hallituksen kokouksen päätösvaltaisuus

Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun yli puolet kaikista hallitukseen kuuluvista jäsenistä on läsnä.

17 § Hallituksen päätöksenteko

Hallituksen päätökseksi tulee mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kannattama mielipide paitsi vaaleissa arpa.

18 § Hallituksen tehtävät

Hallitus käyttää yhdistyksen toimeenpanovaltaa ja hoitaa sen asioita. Hallituksen tehtävänä on

- edustaa yhdistystä ja hoitaa sen asioita vuosikokouksen päätösten ja ohjeiden mukaan,

- johtaa yhdistyksen edunvalvontatyötä,

- pitää yhteyttä jäseniin ja muihin etupiireihin sekä kotimaassa että ulkomailla,

- tehdä esityksiä ja aloitteita valtiovallalle ja muille päättäville elimille,

- voi perustaa ja valita jäsenet yhdistyksen toimikuntiin,

- laatia yhdistyksen toimintakertomus, tilinpäätös ja talousarvio sekä hoitaa yhdistyksen taloutta,

- kutsua kokoon varsinainen ja ylimääräinen vuosikokous ja valmistella niissä käsiteltävät asiat

Muut toimielimet

19 § Muut toimielimet

Vuosikokous ja hallitus voivat asioiden valmistelua varten asettaa pysyviä ja tilapäisiä neuvottelukuntia, valiokuntia ja muita tarpeellisiksi katsottuja toimielimiä.

Talous

20 § Toiminta- ja tilivuosi

Yhdistyksen tilikausi ja toimintavuosi on kalenterivuosi.

21 § Toiminnan- tai tilintarkastus

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tarkastajalle viimeistään kuukausi ennen vuosikokousta.

Erinäisiä säännöksiä

22 § Nimenkirjoittajat

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yksin tai ne luottamushenkilöt, jotka hallitus siihen määrää, joko yksin tai kaksi yhdessä.

23 § Sääntöjen muuttaminen

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä vuosikokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muutosehdotuksesta sekä muutoksen sisällöstä.

24 § Yhdistyksen purkaminen

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä vuosikokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä ja vahvistettava muuttamattomana vielä samanlaisella äänten enemmistöllä ylimääräisessä vuosikokouksessa, joka voidaan pitää aikaisintaan kaksikymmentä (20) vuorokautta edellisen kokouksen jälkeen. Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi on sen varat luovutettava suomalaisen kasvintuotannon edellytysten parantamiseen tähtäävään tarkoitukseen.