Lausunto Varsinais-Suomen Vesien ja voimien vaihemaakuntakaavaan

Suomen Kasvinviljelijät ry on ollut aktiivinen Varsinais-Suomen maakuntaliiton Vesien ja voimien vaihemaakunta-asiassa ja yksiselitteisesti vaatii uomamerkintöjen poistoa. Kaavaluonnoksen läpimeno avaisi oven maatalouden rajoittamiselle kaavoituksen avulla.
Yhdistys jätti alla olevan lausunnon maakuntaliittoon 30.9.2026. 

Suomen Kasvinviljelijöiden lausunto Varsinais-Suomen maakuntaliiton Vesien ja voimien vaihemaakuntakaavan luonnoksesta
 

Suomen Kasvinviljelijät kiittää Varsinais-Suomen liittoa mahdollisuudesta lausua Vesien ja voimien vaihemaakuntakaavan luonnoksesta ja esittää seuraavaa:

Piikkiön Tuorlan maaseutuoppilaitoksessa suunnittelujohtaja Heidi Saaristo-Levin esitteli 21. syyskuuta 2026 vaihemaakuntakaavaa suurelle joukolle viljelijöitä, joita etenkin uutena kaavamerkintänä esitettävät vesien- ja merenhoidon kannalta erityiset uomaosuusmerkinnät koskisivat. Tilaisuudessa kävi ilmi, että kaavaluonnoksessa on haluttu ottaa huomioon uudistuva alueidenkäyttölaki. Lisäksi kaavassa pääpaino on nimensä mukaisesti ”vesissä ja voimissa”. Suomen Kasvinviljelijät haluaa nostaa esille, että hallituksen esityksessä alueidenkäyttölaista vesiensuojelutermi mainitaan vain neljä kertaa. Nämä kerrat liittyvät ranta- alueiden yleiskaavan sekä ranta-asemakaavan suunnitteluun. On siis yksiselitteisesti selvää, että maakuntakaavaan ei tule merkitä vesiensuojeluun liittyviä kaavamerkintöjä. Kaavaluonnos onkin näin ollen lainvastainen, eikä sitä voida hyväksyä luonnoksenmukaisena.

Toiseksi Suomen Kasvinviljelijät haluaa nostaa esille puutteellisen valmistelun näiden uomaosuuksien merkitsemisessä sekä arvioinnissa uomaosuusmerkintöjen vaikutuksista maa- ja metsätalouden harjoittamiseen tai muiden elinkeinojen harjoittamiseen. Kuten Tuorlan tilaisuudessakin tuli selväksi, jo tälläkin hetkellä alkutuotantoon liittyy lukuisia eri tuotantosertifikaatteja, joihin liittyen mahdollinen vaihemaakuntakaava estäisi tuotteiden markkinoille pääsyn. Maaseudun Tulevaisuuden (MT 25.9.) haastatteleman suuren marjan- ja vihannestuottajan kaikki pellot sijaitsevat uomaosuudella ja hän joutuisikin lopettamaan toimintansa, mikäli uomaosuudet tulisivat kaavatasolla voimaan. Sama tilanne koskisi huomattavaa osaa varsinaissuomalaisia viljelijöitä, koska uomaosuuksien varrella sijaitsee suuri osa Suomen elintarvikehuollon kannalta kriittisistä pelloista. Näin uomamerkinnät aiheuttaisivat lainvastaisen merkittävän haitan alueen maataloustuottajille.

Maatalouden ohella monet sertifikaattivaatimukset pätevät myös metsätalouteen, joten uomaosuusmerkinnät muuttaisivat vaikutusalueen metsätalousmaan käytännössä arvottomaksi. Merkintöjen haitalliset vaikutukset talouteen eivät jäisi pelkästään maa- ja metsätalouteen: On ilmeistä, että raaka-aineiden saannin vaikeuduttua haitalliset työllisyysvaikutukset näkyisivät elintarviketeollisuudessa erityisesti alueen säilyke- ja viljanjalostusteollisuuden työpaikoissa ja kunnallisverotuottojen lisäksi myös kuntien yhteisöverotuotoissa. On erikseen mainittava, että Salon Suomusjärvelle suunnitellun maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen muinaisviljamyllyn raaka-aineen nykyinen tuotantoalue sijaitsee uomaosuuden piirissä ja uomaosuusmerkinnät saattaisivatkin kaataa koko investointihankkeen.

Uomaosuusalueiden merkinnät painottuvat Turun ja Salon seudun uomiin. Näillä alueilla tiedetään olevan varsin vähän kotieläintaloutta suhteessa peltopinta-alaan. Tiedämme lannan sisältämän liukoisen fosforin valumisen vesistöihin olevan olennainen syy Saaristomeren rehevöitymiseen. Varsinais-Suomen pelloista kuitenkin n. 85 % on ympäristökorvauksen piirissä, mikä velvoittaa korvaukseen sitoutuneet viljelijät moniin vesistönsuojelutoimiin tiloillaan. Tähän kuuluvat mm. maanäytteiden ottaminen säännöllisin väliajoin peltolohkoista ja mm. peltomaan sisältämän fosforimäärän analysointi. Tuorlan tilaisuudessakin kävi ilmi, että suurin osa Varsinais-Suomen peltojen fosforitasoista ovat huonoja tai välttäviä eli liukoista fosforia pelloissa varsin vähän. On todennäköistä, että kaavaluonnokseen merkattujen uomaosuuksien varrella olevissa pelloissa fosforiluvut ovat vielä tätäkin heikompia, koska alueella ei ole yhtä paljon lantaa tuottavaa kotieläintaloutta kuin muualla Varsinais-Suomessa. Mahdolliset vähäiset fosforivalumat eivät näin ollen ole maatalouden syytä. Lisäksi uomaosuusmerkintöjen sijainnit kokonaisuudessaan ovat erikoisia: Saaristomeren tilan parantaminen on vaihemaakuntakaavan tavoitteena, mutta uomaosuusmerkintöjä on esimerkiksi mm. Pyhäjärveen laskevassa Yläneenjoessa. Lisäksi koko Vakka-Suomen alueella ei ole ainoatakaan uomaosuusmerkintää, vaikka esimerkkisi Laajoki sekä Mynäjoki varmastikin rehevöittävät Saaristomerta. Näiden lisäksi löytyy lisää esimerkkejä, jotka osoittavat laiminlyönnit kaavaluonnoksen valmistelussa.

Uomaosuusmerkintöjen lisäksi Suomen Kasvinviljelijät toivovat luonnoskaavaan merkityn vetyputken siirtämistä merenpohjaan. Vety on alkuaineena varsin reaktiivinen ja vaarallinen, eikä putkea tule vetää siksi asutuksen läheltä. Toiseksi linjaluonnoksessa ei ole huomioitu, että putken asennustyöt tulevat aiheuttamaan vuosikymmeniä vaikuttavia tiivistymisongelmia tiivistymiselle erityisen herkille savipelloille ja aiheuttavat näin ollen suuret taloudelliset vahingot maanviljelijöille ja pellonomistajille, joiden pelloilta vetyputki kulkisi. Suomen Kasvinviljelijät katsookin, että vetyputken linjausluonnos vaihemaakuntakaavassa aiheuttaa yksityiselle edulle enemmän haittaa kuin siitä on yleiselle edulle hyötyä. Energiaverkoissa (sähkölinjat) pitäisi hyödyntää laajemminkin jo olemassa olevia johtokäytäviä, jolloin vaikutukset maa- ja metsätalouteen, luonnon monimuotoisuuteen sekä asumisviihtyvyyteen olisivat mahdollisimman pienet.
 

30.9.2026
Suomen Kasvinviljelijät ry:n hallitus